Uusimmat käytännöt perunan kasvitautien torjunnassa

Perunalla esiintyy Suomessa monia kasvitauteja, jotka aiheuttavat merkittäviä sato- ja laatutappioita. Tautien torjunta on perustunut ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttöön. Euroopan Unionin uuden, äskettäin voimaan tulleen kasvinsuojelulainsäädännön myötä sallittujen kemiallisten kasvinsuojeluaineiden valikoima on huomattavasti pienentynyt. Myös kasvinsuojelutoimien toteuttaminen on entistä tarkemmin säädeltyä. Siten perunan tautien hallintaan kaivataan pikaisesti uudenlaisia menetelmiä. Tässä katsauksessa on esitelty perunan tautien torjuntaan liittyvän tieteellisen tutkimuksen nykyaikaisia suuntauksia ja arvioitu niiden keskeisiä tuloksia. Lisäksi katsauksessa esitellään markkinoilla olevia perunanviljelyyn soveltuvia uudenaikaisia ja ympäristöystävällisiä biologisia valmisteita ja arvioidaan niiden potentiaalia korvata kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä kasvitautien hallintamenetelminä perunanviljelyssä.

Uuden kasvinsuojelulainsäädännön myötä kasvitautien torjunnan tulee perustua ensi sijassa ennalta ehkäiseviin toimiin, joista tärkein on tauteja kestävien lajikkeiden viljely. Nykyaikaisen geeniteknologian avulla pystytään entistä tarkemmin säätämään jalostettavan lajikkeen geenitoimintoja, jolloin entistä taudinkestävämpien perunalajikkeiden kehittäminen on mahdollista muiden ominaisuuksien muuttumatta. Kasvitauteja ennalta ehkäiseviä toimia ovat myös monipuolisen viljelykierron ja hyvän viljelyhygienian noudattaminen. Tautien ennustejärjestelmillä voidaan tehostaa kemiallisen torjunnan ajoitusta ja vähentää turhia toimenpiteitä. Kehitteillä on myös testejä, joiden avulla yksittäisten peltolohkojen tautiriskiä voidaan arvioida, mikä auttaa viljelijää tulevaisuudessa tarkemmin suunnittelemaan viljelykiertoa ja sadon käyttötarkoitusta.

Perunanviljelyyn soveltuvia biologisia kasvitautien torjunta-aineita ja sellaisiksi mainostettuja tuotteita on markkinoilla runsaasti. Monet niistä, samoin kuin useat vielä rekisteröimättömät torjuntaeliöt ja biologiset aineet, on tieteellisissä tutkimuksissa havaittu tehokkaiksi perunalla esiintyvien tautien ehkäisyssä. Kehitettävää kuitenkin riittää ennen kuin valmisteita voidaan soveltaa kustannustehokkaasti ammattimaiseen perunanviljelyyn Suomessa. Erityisesti tulisi pystyä parantamaan biologisten valmisteiden käyttövarmuutta, sillä niiden tehokkuus on pitkälti ympäristöoloista riippuvaista.

Biologisista torjuntaeliöistä Streptomyces- ja Bacillus-suvun bakteerit, Trichoderma-suvun sienet sekä Pythium oligandrum -munasieni ovat osoittautuneet suhteellisen tehokkaiksi perunan maalevintäisten tautien torjunnassa. Potentiaalisia mutta lisätutkimusta vaativia torjuntaeliöitä ovat Serratia plymuthica ja Xenorhabdus-suvun bakteerit sekä muutamat Rhizoctonia-suvun sienet, jotka eivät aiheuta kasvitauteja. Runsaasti steroidisia saponiineja sisältävät kasviuutteet sekä niveljalkaisten kuorista tuotettu kitosaani ovat vertaisarvioiduissa tutkimuksissa tehokkaasti ehkäisseet monien kasvitaudinaiheuttajien kasvua ja torjuneet niiden aiheuttamia vioituksia kasveissa. Trooppisesta lehtipuusta (Azadirachta indica) saatava neem-öljy sekä neem-johdannaiset ovat tehokkaasti ehkäisseet ankeroisten aiheuttamia vioituksia. Epäorgaanista aineista fosforihappo ja sen kalium-, ammonium- ja natriumsuolat sekä karbonaatit ja bikarbonaatit ovat osittain jo rekisteröityjä biologisia kasvinsuojeluaineita. Niiden sovellusmahdollisuuksia perunan tautien torjuntaan tulisi selvittää tarkemmin.