
|
ISBN-13: | 978-952-487-490-8 | |
Julkaistu: | 2013 | |
Julkaisusarja: | MTT Raportti | |
Kieli: | suomi | |
Kustantaja: | MTT | |
Numero: | 118 | |
Saatavuus: | Juvenes Print arkisto | |
Sivumäärä: | 42 | |
Tekijät: | Tuomola, Juha; Valkonen, Jari | |
35.00 €
Perunalla esiintyy Suomessa monia kasvitauteja, jotka aiheuttavat merkittäviä sato- ja laatutappioita.
Tautien torjunta on perustunut ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja kemiallisten torjunta-aineiden käyttöön.
Euroopan Unionin uuden, äskettäin voimaan tulleen kasvinsuojelulainsäädännön myötä sallittujen
kemiallisten kasvinsuojeluaineiden valikoima on huomattavasti pienentynyt. Myös kasvinsuojelutoimien
toteuttaminen on entistä tarkemmin säädeltyä. Siten perunan tautien hallintaan kaivataan pikaisesti
uudenlaisia menetelmiä. Tässä katsauksessa on esitelty perunan tautien torjuntaan liittyvän tieteellisen
tutkimuksen nykyaikaisia suuntauksia ja arvioitu niiden keskeisiä tuloksia. Lisäksi katsauksessa esitellään
markkinoilla olevia perunanviljelyyn soveltuvia uudenaikaisia ja ympäristöystävällisiä biologisia
valmisteita ja arvioidaan niiden potentiaalia korvata kemiallisten torjunta-aineiden käyttöä kasvitautien
hallintamenetelminä perunanviljelyssä.
Uuden kasvinsuojelulainsäädännön myötä kasvitautien torjunnan tulee perustua ensi sijassa ennalta ehkäiseviin
toimiin, joista tärkein on tauteja kestävien lajikkeiden viljely. Nykyaikaisen geeniteknologian
avulla pystytään entistä tarkemmin säätämään jalostettavan lajikkeen geenitoimintoja, jolloin entistä
taudinkestävämpien perunalajikkeiden kehittäminen on mahdollista muiden ominaisuuksien muuttumatta.
Kasvitauteja ennalta ehkäiseviä toimia ovat myös monipuolisen viljelykierron ja hyvän viljelyhygienian
noudattaminen. Tautien ennustejärjestelmillä voidaan tehostaa kemiallisen torjunnan ajoitusta ja
vähentää turhia toimenpiteitä. Kehitteillä on myös testejä, joiden avulla yksittäisten peltolohkojen tautiriskiä
voidaan arvioida, mikä auttaa viljelijää tulevaisuudessa tarkemmin suunnittelemaan viljelykiertoa
ja sadon käyttötarkoitusta.
Perunanviljelyyn soveltuvia biologisia kasvitautien torjunta-aineita ja sellaisiksi mainostettuja tuotteita
on markkinoilla runsaasti. Monet niistä, samoin kuin useat vielä rekisteröimättömät torjuntaeliöt ja biologiset
aineet, on tieteellisissä tutkimuksissa havaittu tehokkaiksi perunalla esiintyvien tautien ehkäisyssä.
Kehitettävää kuitenkin riittää ennen kuin valmisteita voidaan soveltaa kustannustehokkaasti ammattimaiseen
perunanviljelyyn Suomessa. Erityisesti tulisi pystyä parantamaan biologisten valmisteiden
käyttövarmuutta, sillä niiden tehokkuus on pitkälti ympäristöoloista riippuvaista.
Biologisista torjuntaeliöistä Streptomyces- ja Bacillus-suvun bakteerit, Trichoderma-suvun sienet sekä
Pythium oligandrum -munasieni ovat osoittautuneet suhteellisen tehokkaiksi perunan maalevintäisten
tautien torjunnassa. Potentiaalisia mutta lisätutkimusta vaativia torjuntaeliöitä ovat Serratia plymuthica
ja Xenorhabdus-suvun bakteerit sekä muutamat Rhizoctonia-suvun sienet, jotka eivät aiheuta kasvitauteja.
Runsaasti steroidisia saponiineja sisältävät kasviuutteet sekä niveljalkaisten kuorista tuotettu kitosaani
ovat vertaisarvioiduissa tutkimuksissa tehokkaasti ehkäisseet monien kasvitaudinaiheuttajien kasvua
ja torjuneet niiden aiheuttamia vioituksia kasveissa. Trooppisesta lehtipuusta (Azadirachta indica) saatava
neem-öljy sekä neem-johdannaiset ovat tehokkaasti ehkäisseet ankeroisten aiheuttamia vioituksia.
Epäorgaanista aineista fosforihappo ja sen kalium-, ammonium- ja natriumsuolat sekä karbonaatit ja bikarbonaatit
ovat osittain jo rekisteröityjä biologisia kasvinsuojeluaineita. Niiden sovellusmahdollisuuksia
perunan tautien torjuntaan tulisi selvittää tarkemmin.
|