LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Lähiruoan lisääminen kuntien julkisissa hankinnoissa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla


ISBN-13:978-952-487-457-1 
Julkaistu:2013 
Julkaisusarja:MTT Raportti 
Kieli:suomi 
Kustantaja:MTT 
Numero:99 
Saatavuus:Juvenes Print arkisto 
Sivumäärä:106 
Tekijät:Puoskari, Silja; Wuori, Olli; Korhonen, Kirsi; Muilu, Toivo 

48.00 €

Tutkimus käsittelee lähiruoan lisäämistä kuntien elintarvikehankinnoissa. Kuntien hankintoja säädellään tarkoin eikä lähiruoan käyttö julkisissa ruokapalveluissa siten ole aivan yksinkertaista. Kiinnostus julki-siin hankintoihin ja lähiruokaan on kuitenkin ollut kasvussa viime vuosina. Lähiruoan käytön lisäämistä ovat peräänkuuluttaneet lukuisat valtakunnalliset toimijat ja useat kuntien virkamiehet, päättäjät, tuottajat, kuluttajat ja yhdistykset.

Lähiruoan käyttöön sitoutuminen vaatii kunnan eri toimijoilta yhteistä tahtotilaa ja halukkuutta nähdä vaivaa lähiruoan saamiseksi kuntakeittiöön. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että viime kädessä lähi-ruoan hankinta kuntaan on arvovalinta. Kuntien tehdessä hankintojaan yleensä hankintarengasyhteistyös-sä, hankintalainsäädännön ohjauksessa sekä tiukkojen elintarvikebudjettien puitteissa, ei kunnan ruoka-palveluvastaava voi yksin edistää lähiruoan käyttöä kunnassaan. Taustalle tarvitaan poliittisten päättäjien tahtotila ja lähiruokaa suosiva kirjaus virallisessa kuntasuunnittelussa.

Tässä tutkimuksessa lähiruoan hankinnan lisäämismahdollisuuksia tarkasteltiin kuntakohtaisten politiik-kadialogitilaisuuksien avulla. Tutkimuskuntina olivat Kainuusta Kuhmo, Paltamo, Puolanka ja Sotkamo sekä Pohjois-Pohjanmaalta Pyhäjoki, Siikajoki ja Tyrnävä. Politiikkadialogitilaisuuksia järjestettiin koh-dekuntien halukkuudesta riippuen yhdestä kahteen vuoden 2012 aikana. Tilaisuuksiin kutsuttiin kunta-päättäjien lisäksi tärkeimmät virkamiehet, tuottajien edustajia, asiakaskunnan edustajia sekä muita oleelli-sesti ruokahankintoihin liittyviä tahoja.

Ensimmäisissä kuntakohtaisissa politiikkadialogitilaisuuksissa osallistujat keskustelivat lähiruoan käytön ongelmista ja esteistä kunnassaan ja niihin pyrittiin löytämään yhdessä ratkaisuja ja mahdollisia vastuuta-hoja. Toisissa kuntakohtaisissa tilaisuuksissa käsiteltiin ja arvioitiin tutkimusryhmän kullekin kunnalle työstämiä toimenpidesuosituksia lähiruoan käytön lisäämiseksi. Kuntakohtaisia suosituksia esitettiin kun-nille viidestä kuuteen, ja kuten useat ongelmatkin, osa suosituksista oli kunnille yhteisiä. Niiden sisällöt ja painotukset kuitenkin vaihtelivat sen mukaan, missä vaiheessa kunta oli lähiruoan käytössään ja mitkä seikat politiikkadialogitilaisuuksiin osallistujat kokivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kunnassaan.

Keskeisimmiksi lähiruoan käytön hidasteiksi kunnissa koettiin lähiruoan heikko saatavuus ja alhainen jalostusaste. Lähiruoan hankintaa hankaloittivat myös tietämättömyys oman alueen tarjonnasta, vaiku-tusmahdollisuuksien puute hankintarenkaisiin, liian sitova ruokalistasuunnittelu, raha- ja resurssipula keittiöillä, varastointiongelmat, logistiikka ja kuljetukset, hankintalainsäädäntö, ravitsemus- ja kouluruo-kasuositukset, elintarvikelainsäädäntö sekä lähiruokaa suosivien poliittisten linjausten puute.

Kohdekunnille laaditut toimenpiteet lähiruoan käytön lisäämiseksi liittyivät tuottajien aktivoimiseen tar-joamaan tuotteitaan, kuntien poliittisiin linjauksiin ja strategiseen suunnitteluun, suoriin hankintoihin, ruokalistasuunnitteluun, kuntarajojen yli katsomiseen, hankintarenkaaseen vaikuttamiseen sekä paikalli-sen tai alueellisen lähiruokafoorumin perustamiseen.

Kaikissa tutkimuksen kohdekunnissa enemmistö politiikkadialogitilaisuuksiin osallistujista suhtautui lähiruokaan varsin myönteisesti, mutta halukkuudessa asian konkreettiseen edistämiseen ilmeni eroja.

Kunnallisten ruokapalvelujen merkitys tuotiin useaan otteeseen esille mm. kuntalaisten terveyden edistä-miseen tai ruokailutottumusten muovaamiseen liittyen. Lähiruoan hankinnalla kunnan ruokapalveluihin haluttiin tukea paikallista ja oman alueen tuotantoa.




Takaisin