
|
ISBN-13: | 978-952-487-429-8 | |
Julkaistu: | 2013 | |
Julkaisusarja: | MTT Raportti | |
Kieli: | suomi | |
Kustantaja: | MTT | |
Numero: | 81 | |
Saatavuus: | Juvenes Print arkisto | |
Sivumäärä: | 153 | |
Toimittajat: | Vihinen, Hilkka; Moilanen, Hanna | |
48.00 €
Tutkimuksemme selvittää, mitkä ovat ne yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät, joiden avulla yhteiskunnallisesti
tärkeiden yleishyödyllisten palvelujen (SGEI) saatavuus suomalaisella maaseudulla voidaan
perustella. Raportissa selvitetään EU-maiden SGEI-tulkintojen kokonaisuutta. Lisäksi etsitään yhteiskunnalliset
näkökohdat huomioon ottavaa lähestymistapaa maaseutualueiden markkinoihin ja kartoitetaan, millaisten
palvelujen osalta maaseudun markkinat eivät toimi. Lopuksi pureudutaan yhteisötalouden piirissä
saatuihin kokemuksiin yleishyödyllisen palvelutuotannon toteuttamisesta, esteistä ja edellytyksistä sekä
kehittämistarpeista.
Tutkimuksemme aineistona on mm. maaseudun asiantuntijoiden, palvelujen kehittäjien, niiden tuottajien,
kuntatason viranhaltijoiden ja palveluja käyttävien kyläläisten haastattelut. Lisäksi olemme hyödyntäneet
toimintakertomuksia, EU:n virallisia dokumentteja sekä kansallisten ja alueellisten toimijoiden lausuntoja
SGEI-palveluista. Hankkeen kuluessa järjestimme myös politiikkadialogin, jonka tuloksia on hyödynnetty
raportin aineistona.
SGEI liittyy EU:n kilpailupolitiikan säädöksiin, ja se edellyttää jäsenmaan ja alueen tulkintaa. Tästä syystä
SGEI:tä ei voi erottaa yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen järjestämisen kokonaisuudesta. Tutkimuksemme
jäsentämästä maaseudun yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen kokonaisuudesta erottuvat keskeisimmät,
toimenpiteiden suuntaamiseen vaikuttavat havainnot ovat:
- maaseudun yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen kriittisin kysymys ei ole kilpailun vääristyminen,
vaan niiden saavutettavuus
- julkinen tuki näiden palvelujen järjestämiseen on maaseudulla välttämätöntä
- joka puolella Suomea on maaseutualueita, joilla SGEI:n soveltaminen tulee kyseeseen
- SGEI-palveluiksi ovat luettavissa kaikki keskeiset peruspalvelut (oppivelvollisuutta koskevaa
opetusta lukuun ottamatta)
- SGEI:lle voi antaa tutkimuksellisesti karkean kehyksen, mutta sen määrittelyn on perustuttava
arvoihin ja edellyttää kansallista poliittista kannanottoa ja päätöksiä
- hankintalainsäädäntö ja SGEI ovat työläitä ja monimutkaisia tapoja hoitaa asioita. Jos kyseiset
palvelut voi rajata ei-taloudellisiksi, se on syytä tehdä
- nykyisessä taloustilanteessa maaseudun kunnissa ei ole resursseja panostaa SGEI-menettelyn
mukaisten tarjouskilpailujen toteutukseen siten, että laatu, kokonaistaloudellisuus ja yhteiskunnan
kokonaishyöty voitaisiin taata
- erityisesti maaseudun sosiaalipalvelut tulisi Suomessa rajata ei-taloudellisiksi ja täten valtiontukisääntelyn
ulkopuolelle
- maaseudun peruspalvelujen paikallinen järjestäminen edellyttää ja on jo synnyttänyt sosiaalisia
innovaatioita
- yksityisellä ja kolmannen sektorin toimijoilla sekä yhteisötalouden yrityksillä on valmiuksia
tuottaa yhteiskunnallisesti tärkeitä palveluja tehokkaasti, kokonaistaloudellisesti ja hyvinvointia
tuottaen. Näitä käytäntöjä tulee mahdollistaa ja levittää.
|