Lapin maaseudun tulevaisuuden avaimet

Tämä julkaisu on kooste Lapin maaseudun tulevaisuus muutosjoustavassa yritystoiminnassa (LATU) -hankkeen aikana tehdyistä tutkimuksista, joilla on kuvattu Lapin maaseudun nykytilaa neljästä erilaisesta näkökulmasta. Ensimmäisessä artikkelissa kuvataan Lappia maaseudun elinkeinotoiminnan mahdollistajana, toisessa lappilaisia kyliä mahdollistavana toimintaympäristönä. Kolmas artikkeli kuvaa Lapin maatilojen nykytilannetta Lapin maatiloille tehdyn kyselyn valossa ja neljäs ilmastomuutoksen vaikutuksia nurmikasvituotantoon ja lappilaiseen maatalouteen.

Lapin maaseutua leimaavat muuta maata voimakkaammin luontoon tai siihen läheisesti liittyvät elinkeinot: kaivostoiminta, maatalous, porotalous, metsätalous ja kalastus. Lapin maataloudelle on ollut tärkeää, että komissio on sallinut Suomen maksaa tuotantoon sidottua tukea tarkoin määritellyillä poikkeuksilla. EU tulee todennäköisesti myös jatkossa osoittamaan ymmärtämystä Suomen pohjoisten alueiden erityisoloja kohtaan. Erityiskohtelu synnyttää suurimmat jännitteet eri alueiden tuottajien välille Suomessa, mikä on yksi Lapin maatalouden tulevaisuuden haasteista. Hyvinvoinnin ja vaurauden lisääntyessä annetaan yhä enemmän arvoa sellaisille aineettomille hyödykkeille, jotka liittyvät maaseudun tilaan, väljyyteen, rauhaan ja hiljaisuuteen sekä mahdollisuuteen liikkua luonnossa ja kokea vuodenaikojen vaihtelu. Tässä tapauksessa maaseudun muuttunut rooli on Lapin tulevaisuuden kannalta myönteinen asia.

Ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan Suomen ilmaston, varsinkin talvien olosuhteisiin. Maan eteläisempiin osiin verrattuna muutos on hieman voimakkaampi Pohjois-Suomessa, jossa keskilämpötilojen nousu aiheuttaa ääreviä sääilmiöitä. Helteet voivat lisääntyä rajustikin ja talven kireimpien pakkasten odotetaan lauhtuvan selvästi. Olosuhdemuutokset voivat edistää pohjoisessa uusien lajien viljelyä. Valo-olosuhteet eivät muutu vuodenaikojen pituuksien muuttuessa, mikä on rajaava tekijä, kun uusia kasveja jalostetaan lämpeneviin olosuhteisiin.

Maaseudun kylissä on paljon käyttämätöntä potentiaalia, kuten luontoon, matkailuun, elintarviketuotantoon, erilaisiin kädentaitoihin ja kiinteistönhuoltoon liittyvää osaamista. Potentiaalin käyttöönotossa kaivataan ulkopuolisia asiantuntijoita, julkisen sektorin ohjaustoimenpiteitä ja alueen toimijoiden aktivointia. Suurimmalla osalla Lapin harvaanasutuista alueista on ongelmia tieto- ja puhelinverkon toiminnassa ja muuhun infrastruktuurin ylläpidossa, jotka estävät paikoin yritystoiminnan kehittämisen. Lisäksi kylien asukkaat kokevat mielipiteellään olevan vähän merkitystä kylien asioista päätettäessä.

Lapin maatiloilla on voimavaroja ja halua kehittää toimintaansa. Kehittämishalu kytkeytyy yrittäjän osaamiseen ja tilan muihin resursseihin. Lapin maaseudulla on suuri joukko lopettamishaluisia tiloja, ja maatilayrittäjien ikääntyminen vaikuttaa merkittävästi tilarakenteen kehitykseen.

Artikkeleissa esiin tulleisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tulisi tarttua tutkimuksen, neuvonnan, viranomaisten, elinkeinojen harjoittajien ja kylien asukkaiden tiiviissä yhteistyössä. Yhteisenä päämääränä ovat menestyvät lappilaiset lähitalousalueet, joissa yrittäjät ja muut ammatinharjoittajat ovat tunnistaneet voimavaransa ja hyödyntäneet muutoksen mahdollisuudet.

This publication discusses the prospects of rural enterprises in Lapland. The first article is written by Hilkka Vihinen. She describes the political and social environments which influence agriculture and rural life in Lapland. A producer of raw materials is becoming a producer of wellness. It illustrates the changed role of rural areas. The second article written by Leena Rantamäki-Lahtinen reveals the realities, which are faced by farmers on the grounds of an extensive questionnaire. On the one hand, the farmers are willing to improve their practices, but, on the other hand, the aging of the farmers reduces prospects. In the third article Rauno Kuha explicates villages as untapped resources in rural business. He argues that the degradation of rural infrastructure can threaten the whole farm business in peripheral areas. The fourth article written by Antti Hannukkala discusses the effects of climate change on plant production in Lapland. Changes in season lengths and the extreme fluctuations of weather cycles may risk the cultivation techniques and the cultivation success in future. Comprehensive cooperation between entrepreneurs, scientists, counselors and public servants is needed to conquer the challenges and to utilize the opportunities in local rural economies. The publication has been prepared in LATU-project which was funded by EU.