LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Talvivaaran nikkelikaivoksen jätevesipäästöjen vaikutukset kaloihin


ISBN-13:978-952-326-221-8  
Julkaistu:2016 
Julkaisu nro / vuosi:19/2016 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kustantaja:Luke 
Saatavuus:Juvenes Print 
Sivumäärä:30 s. 
Tekijät:Pekka K. Korhonen, Eija-Riitta Venäläinen ja Anna Maria Eriksson-Kallio  

35.00 €

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL, 1.1.2015 lähtien Luonnonvarakeskus Luke) ja Elintarvike-turvallisuusvirasto Evira toteuttivat maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) saadun toimeksiannon mukaisesti tutkimuksen, jossa oli tavoitteena selvittää Talvivaaran kaivosalueelta vesistöihin päässei-den jätevesien mahdollisesti aiheuttamat kudosmuutokset kaloissa sekä kudoksiin kertyneet raskas-metallipitoisuudet. Näytteenotto (viisi kierrosta 15.11.2012-17.07.2015 välisenä aikana) keskitettiin kaivoksen vaikutusalueella Kivijärvelle ja Laakajärvelle (Vuoksen vesistö) sekä Oulujoen vesistöalueel-la Kalliojärvelle, Kolmisoppeen ja Jormasjärvelle. Lisäksi mukana oli neljä vertailujärveä. Tulosten perusteella pyrittiin arvioimaan Talvivaaran kaivoksen päästöjen vaikutuksia kaloihin sekä kalojen käyttökelpoisuutta elintarvikkeena. Talvivaaran kaivoksen vaikutukset kuormitusalueen kalojen raskasmetallipitoisuuksiin näkyivät pääosin yksittäisinä kohonneina arvoina. Mitatut arseenin, kromin, lyijyn, nikkelin ja uraanin sekä hivenaineiden kuparin, raudan, seleenin ja sinkin pitoisuudet olivat pieniä, usein alle määritysrajojen. Kuitenkin kohonneita, sallitun enimmäispitoisuusrajan ylittäviä yksittäisiä kadmiumpitoisuuksia esiin-tyi kuormitus-alueella etenkin ensimmäisillä näytteenottokierroksilla. Näitä ylityksiä havaittiin Jor-masjärven ja Kolmisopen särkinäytteistä vielä kolmannella kierroksella. Seurannan jatkuessa niin kadmiumpitoisuudet kuin alkuaineista mangaanipitoisuudet pienenivät, mutta elohopean osalta raja-arvojen ylityksiä esiintyi kaikilla tutkimuskierroksella. Ahvenen elohopeapitoisuudet ylittivät Talvivaa-ran kuormitusalueella yleisesti sallitun lainsäädännöllisen enimmäismäärän ja olivat korkeammat kuin kolmella vertailujärvellä (Kivesjärvi, Teerijärvi, Kiantajärvi). Raja-arvon ylityksiä oli etenkin kool-taan yli 100 gramman ahvenissa. Marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen Kainuun maakunta -kuntayhtymä (nyk. Kainuun sote -kuntayhtymä/ympäristöterveydenhuolto) sekä Kainuun Ely-keskus antoivat käyttösuosituksensa Talvivaaran kaivoksen läheisille vesialueille (Kalliojärvi, Kolmisoppi ja Kivijärvi). Suositusten mukaisesti em. vesistöistä pyydettyä kalaa ei nk. varovaisuusperiaatteen mu-kaisesti suositeltu syötäväksi. Viiden kalastuskierroksen tulokset osoittavat raskasmetallipitoisuuksi-en kaloissa laskeneen. Annettua suositusta ei ole kuitenkaan purettu. Kaivosalueen lähijärvien poh-jasedimenttiin varastoituneet raskasmetallit muodostavat edelleen riskin niiden kertymisestä kaloi-hin näillä alueilla, ja kalojen metallipitoisuuden seurantaa tuleekin jatkaa mm. tarkkailuohjelman mukaisesti.


Takaisin