LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Kymijoen kalatalouden kehittämisen monitavoitearviointi vaelluskalakantojen elvyttämiseksi


ISBN-13:978-952-326-062-7 
Julkaistu:2015 
Julkaisu nro / vuosi:32/2015 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Luonnonvarakeskus (Luke) 
Saatavuus:Juvenes Print arkisto 
Sivumäärä:92 
Tekijät:Rotko, Pia; Marttunen, Mika; Vehanen, Teppo; Orell, Panu; Saura, Ari; Koivurinta, Mikko; Vanninen, Vesa; Pakarinen, Tapani; Kaukoranta, Markku 

48.00 €

Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämisen tulevaisuuskuvat, vaihtoehdot ja toimintaohjelma vuosille 2015 - 2020” -hankkeessa on tarkasteltu mahdollisuuksia Kymijoen alaosan tilan ja käytön kehittämiseksi pääpainon ollessa vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Hankkeen tavoitteena oli • Laatia yhdessä Kymijoen alueen toimijoiden kanssa suositukset toimenpiteistä, joilla edistetään Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämistä ja eri osapuolten tavoitteiden yhteensovittamista. • Luoda foorumi ja strukturoitu prosessi, jossa asianosaiset yhdessä keskustelevat Kymijoen ”käytön kehittämisen” tavoitteista, tulevaisuuskuvista ja keinoista niiden saavuttamiseksi. • Laatia kokonaisvaltainen, eri osapuolten näkemyksiä kokoava ja yhteensovittava toimintaohjelma, jossa esitetään jatkotoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys. • Kehittää myös muissa vesistöissä hyödynnettävä lähestymistapa vaelluskalakantojen elvyttämisprosesseihin • Hyödyntää toiminnallisia ryhmätyötekniikoita ja monitavoitearvioinnin ”työkaluja” ensimmäistä kertaa yhdessä. Hanke rajattiin koskemaan Kymijoen alaosaa. Painopiste oli niissä tavoitteissa ja toimenpiteissä, joilla on vaikutusta Kymijoen vaelluskalakantoihin. Merialue, jokisuu ja yläpuolinen vesistö olivat mukana niiltä osin kuin niiden tavoitteet liittyvät tai toimenpiteet vaikuttavat Kymijoen alaosan vaelluskalakantoihin. Hankkeessa järjestettiin sidosryhmille 4 työpajaa, joihin osallistui 34 - 43 henkilöä. Hankkeessa määritettiin ensin suunnitteluongelma, tunnistettiin hankkeen kannalta olennaiset sidosryhmät (55 kpl) ja niiden roolit sekä tehtiin työtä koskevia rajauksia. Työpajoissa sidosryhmät toivat esille tavoitteensa, niitä ryhmiteltiin ja yhdistettiin (19 kpl). Näin saatiin yhteinen käsitys huomioon otettavista Kymijoen kehittämistavoitteista keskustelujen pohjalle. Myös kaikki toimenpiteet (>50 kpl) tuotiin esille ja niitä lisättiin keskustelujen kuluessa. Seuraavaksi hankkeessa arvioitiin toimenpiteiden vaikutukset tavoitteisiin nähden ja priorisoitiin tutkimustarpeita (25 kpl). Lisäksi hankkeessa tunnistettiin näkemyseroja ja keskusteltiin niistä mahdollisimman avoimesti. Lopuksi muodostettiin suositukset Kymijoen vaelluskalakantojen elvyttämiseksi. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota vuorovaikutuksen onnistumiseen. Vuoropuhelua tukemaan oli käytössä monia keinoja: keskustelua tukevan miellyttävän ilmapiirin luominen, alustukset aiheiden ja keskustelun virittäjinä, tavoitelähtöinen ja järjestelmällinen työskentelytapa, työskentelyn joustavuus vuoropuhelun seurauksena, ryhmäkeskustelut, avoimuus ja osallistujia arvostava ote. Tässä hankkeessa toiminnallisia menetelmiä ja monitavoitearviointia sovellettiin ensimmäistä kertaa samassa hankkeessa. Kokemusten perusteella menetelmät tukivat hyvin toisiaan. Hankkeessa löydettiin hyvä tasapaino vapaamuotoisemman vuoropuhelun sekä jäsennetyn ja järjestelmällistä arviointia eteenpäin vievän keskustelun välillä.


Takaisin