LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

METSO-ohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikuttavuus


Julkaistu:2018 
Julkaisu nro / vuosi:40/2018 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kustantaja:LUKE 
Sivumäärä:64 
Tekijät:Susanna Anttila, Terhi Koskela, Saija Kuusela, Harri Hänninen ja Irja Löfström  

48.00 €

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys vuoteen 2025 mennessä. Tärkeä osa ohjelman toteutusta ovat maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamat tutkimus- ja kehittämishankkeet, joiden tavoitteena on edistää ja kehittää monimuotoisuuden turvaamisen menetelmiä ja toimintamalleja, tuottaa monimuotoisuuden suojelua tukevaa tutkimustietoa sekä kehittää metsänomistajien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä. Tässä raportissa arvioidaan METSOn tutkimus- ja kehittämishankkeiden vaikuttavuutta, kartoitetaan monimuotoisuuden turvaamisen tietotarpeita metsä- ja ympäristöalan toimijoiden keskuudessa sekä kootaan METSO-ohjelman hanketoiminnan kehittämistarpeita. Raportti tukee ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2018 teettämää METSO-ohjelman kolmatta väliarviointia. Vaikuttavuusarviointi kattaa yhteensä 48 METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostohanketta, valtakunnallista luonnonhoidon kehittämishanketta sekä yhteistutkimushanketta, joita on toteutettu vuosien 2009–2017 aikana. Raportin aineisto kerättiin webropol-kyselyllä tammi-helmikuussa 2018 (98 vastaajaa). Vastausten perusteella METSO-ohjelman hanketoiminnalla oli onnistuttu lisäämään metsä- ja ympäristöammattilaisten monimuotoisuusosaamista. Vastaajat arvioivat hankkeiden parantaneen mahdollisuuksia metsien monimuotoisuuden turvaamiseen käytännössä. Hankkeilla oli myös onnistuttu lisäämään yhteistyötä metsänomistajien ja metsä- ja ympäristöammattilaisten välillä, kehittämään luonnonhoitomenetelmiä sekä lisäämään asenneilmapiirin myönteisyyttä monimuotoisuuden turvaamista kohtaan. Hankkeet tunnetaan varsin hyvin. Monimuotoisuustiedon hankintakanavina painottuivat käytännön oppaat ja toimintaohjeet, verkkomateriaalit ja oman organisaation kollegat. Lisätietoa kaivattiin erityisesti talousmetsien luonnonhoidosta, sen keinoista, vaikutuksista ja kustannuksista. Hankkeissa tuotettujen materiaalien tulisi olla helposti saatavilla ja koottuna esimerkiksi yhdelle verkkosivustolle. Hanketoiminnassa on haasteellista saada kehitettyjä toimintamalleja käyttöön hankealueen ulkopuolella ja ylläpitää toimintaa hankekauden jälkeen. Tulosten perusteella maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön kannattaa rahoittaa METSO-ohjelmaa tukevia tutkimus- ja kehittämishankkeita myös jatkossa. Hankkeiden vaikuttavuutta voidaan parantaa jatkamalla hankkeissa aloitettua kehitystyötä ja laajentamalla toimintamallien käyttöä viestimällä ja pilotoimalla. Hankkeissa kannattaa tuottaa käytännön oppaita ja esitteitä ja koota keskeiset tiedot kattavasti verkkosivuille (esim. metsonpolku.fi). Myös koulutusta tarvitaan tiedon ja toimintamallien käytön edistämiseksi. Hankkeissa, joissa tavoitteena on toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto, tulee jo hankkeen valmisteluvaiheessa huolehtia laajemman käyttöönoton edellytyksistä. Käytännön toimijoita on tärkeä ottaa mukaan jo hankerahoituksen ja hankkeiden suunnitteluvaiheeseen ja ulottaa rahoitus toteutusvaiheeseen (pilotointiin) saakka. Hankehakuja suunniteltaessa tulisi selvittää kentällä tunnistettuja tiedon ja toiminnan kehittämisen tarpeita ja suunnata rahoitushakuja niihin. Sidosryhmien osallistaminen hankkeisiin ja riittävän laaja viestiminen eri tavoin hankkeen alusta saakka on tärkeää. Tämä tukee sekä tiedonvälitystä että yhteistyön kehittämistä toimijaryhmien ja organisaatioiden välillä.


Takaisin