LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Ulkomaisia hedelmälajikkeita Suomen oloihin : Alustavia viljelykokemuksia ja suosituksia


ISBN-13:978-952-326-183-9 
Julkaistu:2016 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Saatavuus:Juvenes Print 
Sivumäärä:124 
Tekijät:Mikko Nissinen, Sanna Kauppinen ja Hilma Kinnanen 

35.00 €

Julkaisun tavoitteena on tuoda sekä ammattiviljelijöiden että kotipuutarhureiden tietoisuuteen uusia omena- ja päärynälajikkeita. Suomessa ei tällä hetkellä ole omaa hedelmälajikejalostusta, joten meidän on viljelyä kehitettäessä tukeuduttava ulkomailla jalostettuihin lajikkeisiin. Paljon lähinnä idästä peräisin olevia lajikkeita rantautui Suomeen 1990-luvulla suomalaisten hedelmäharrastajien toimesta. Lajikkeiden menestymistä ja ominaisuuksia on seurattu Suomessa sekä tiloilla että Luonnonvarakeskuksen Kaarinan toimipisteessä. Julkaisuun on koottu lajikkeet, joista on jo karttunut tietoa ja joista voi antaa suosituksia Suomen oloihin. Tässä julkaisussa kuvataan 84 omenalajiketta ja 15 päärynälajiketta, joista valtaosa on jalostettu Venäjällä, mutta mukana on myös muun muassa valkovenäläisiä, ukrainalaisia, baltialaisia ja Amerikan mantereen lajikkeita. Lajikekuvaukset perustuvat kunkin maan lajikekuvaukseen, mutta kuvauksia on täydennetty Suomessa tehdyillä havainnoilla. Kuvaavaa julkaisun omena- ja päärynälajikkeille on, että monet niistä menestyvät ja tuottavat satoa III- tai jopa IV-vyöhykkeellä. Useita lajikkeita voi kokeilla vielä tätä pohjoisempanakin. Varsinainen hedelmäntuotanto Suomessa keskittyy menestymisvyöhykkeille I ja II. Ilmeisesti Venäjän ankarat mantereiset ilmasto-olosuhteet tuottavat lajikkeita, jotka soveltuvat Suomen ilmastoon paremmin kuin keskieurooppalaiset lajikkeet. Monet omenalajikkeet sekä osa päärynöistä säilyy tavallisessa kylmävarastossa jouluun tai vuodenvaihteen yli, mikä tuo lisää vaihtoehtoja Suomen suppeaan talvilajikevalikoimaan. Julkaisun omenalajikkeilla on parempi ruvenkestävyys kuin mihin olemme Suomessa perinteisesti viljelyssä olevilla lajikkeilla tottuneet. Monella lajikkeella ruvenkestävyys on useamman geenin aiheuttamaa, mutta osalla lajikkeista ruvenkestävyys perustuu yhteen geeniin, Vf- tai Vm-geeniin. Näiden ruvenkestävyys on jo suurimmassa osassa Euroopan maita murtunut. Myös Suomen omenanviljelyalueelta on havaintoja Vf-lajikkeiden saastumisesta. Määrällinen, eli moneen geeniin perustuva ruvenkesto korostuukin tulevaisuudessa lajikevalinnassa.


Takaisin