LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Biologiset torjuntamenetelmät luomusipulin ja -perunan tautitorjunnassa


ISBN-13:978-952-326-060-3  
Julkaistu:2015 
Julkaisu nro / vuosi:42/2015 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kieli:suomi 
Kustantaja:Luonnonvarakeskus (Luke) 
Saatavuus:Juvenes Print arkisto 
Sivumäärä:58 
Tekijät:Emmi Kuivainen ja Sari Iivonen (toim.) 

48.00 €

Vuonna 2014 Suomessa viljeltiin luomusipulia 40,3 hehtaarin ja luomuperunaa 483 hehtaarin alalla. Luomusipulin osuus kokonaisviljelypinta-alasta oli 3,5 % ja luomuperunan 0,8 %. Luomuvihannesviljelyn satotasoihin ja sadon laatuun vaikuttavat merkittävästi erilaiset kasvitaudit. Perunanviljelyssä sadon määrää ja laatua heikentää perunaruton ohella perunaseitti (Rhizoctonia solani). Sipulilla viime vuosina suurimmaksi ongelmaksi on osoittautunut sipulinnäivete (Fusarium spp.). Vaikka nämä taudit ovat maalevintäisiä, yksi merkittävimmistä tartunnan lähteistä on saastunut lisäysmateriaali.

Luomu ja IP-kasvistuotannon kehittäminen - EKOkas -hankkeessa tutkittiin erilaisten biologisten torjunta-aineiden ja kasvunparanteiden tehoa perunaseittiä ja sipulinnäivetettä vastaan. Tutkimukset toteutettiin tila- ja astiakokeina. Istukassipulit ja siemenperunat peitattiin upottamalla ne torjuntaaineista valmistettuihin käsittelyliuoksiin. Liotuspeittauksen lisäksi peittausmenetelmänä testattiin istukkaiden ja siemenperunoiden sumutuskäsittelyä.

Testatuilla biologisilla torjuntavalmisteilla (Prestop, Mycostop) ja kasvunparanteilla (FZB24, Rhizo Vital 42, Rhizocell) ei tilakokeissa pystytty osoittamaan tautitorjuntavaikutusta tai merkittävää vaikutusta sadon laatuun. Valmisteiden tehot olivat vaihtelevia. Lisäysmateriaali oli jo valmiiksi hyvin tautista, joten valmisteiden antama hyöty jäi parhaimmillaankin vaatimattomaksi. Sipulikokeiden osalta voitiin todeta liotuspeittauksen olevan huono menetelmä, sillä istukkaisiin jäävä kosteus todennäköisesti aktivoi Fusarium-sienten toimintaa. Sumutuskäsittely vaikutti olevan parempi menetelmä istukassipulien peittauksessa, mutta siemenperunoiden peittauksessa sillä ei ollut juuri eroa verrattuna liotuspeittaukseen.

Tämän tutkimuksen perusteella erilaisten peittausmenetelmien ja muiden torjuntamenetelmien kehittäminen vaatii vielä lisätutkimusta. Kehittämistyön avulla olisi pyrittävä myös etsimään vaihtoehtoisia tuotantomenetelmiä erityisesti kotimaisen sipulintuotannon turvaamiseksi.




Takaisin