LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Viljalajien ja -lajikkeiden menestyminen eloperäisellä maalla : Tulosraportti 2017–18


Julkaistu:2019 
Julkaisu nro / vuosi:18/2019 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kustantaja:LUKE 
Sivumäärä:27 
Tekijät:Miika Hartikainen & Timo Lötjönen 

35.00 €

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Siikajoen toimipisteessä toteutettiin kasvukausilla 2017–2018 ohran, kauran ja kevätvehnän lajikekokeet eloperäisellä maalla. Kokeiden tarkoituksena oli selvittää eri viljalajien ja -lajikkeiden menestymistä pohjoisemman Suomen olosuhteissa, jossa myös eloperäisten maiden suhteellinen osuus peltoalasta on suuri. Kokeet toteutettiin Suoviljelysyhdistys ry:n ja Luken yhteisrahoituksella, ja kylvösiemenet kokeille toimittivat Boreal Kasvinjalostus Oy ja Lantmännen Agro. Ohrakokeessa lajikkeita oli seitsemän, kaurakokeessa niin ikään seitsemän, ja kevätvehnällä lajikkeita oli viisi. Kokeiden perustamisessa noudatettiin melko pitkälle virallisten lajikekokeiden ohjeistusta. Lannoituksessa ohra ja kaura saivat typpeä 62–64 kg ha-1 ja vehnä 69–78 kg ha-1. Kasvinsuojelutoimenpiteinä torjuttiin vain rikkakasvit Ariane S -herbisidillä, kasvunsääteitä tai fungisideja ei käytetty. Kasvukausi 2017 oli viileä ja kokonaisuudessaan hieman keskimääräistä sateisempi. Kasvukausi 2018 puolestaan oli erittäin lämmin ja kuiva. Ensimmäisenä vuonna tehoisaa lämpösummaa kertyi koekasvustojen kylvöstä koko kasvukauden loppuun vain 914 °C, joka oli käytännössä riittämätön suurimmalle osalle lajikkeista. Toisena vuonna kaikki lajikkeet valmistuivat normaalia varhaisemmin. Jyväsadoille tehtiin normaalit koeruutukokeiden käsittelyt, kuivaus säkkikuivaamossa, lajittelu, määrä- ja hehtolitrapainomittaukset koepaikalla, ja lisäksi jokaiselta lajikkeelta otettiin näytteet laboratorioanalyyseja (NIR) varten. Ohrakokeella sadot vaihtelivat välillä 4 350–6 400 kg ha-1. Korkein satotaso oli Kaarle-lajikkeella. Hehtolitrapainot jäivät matalalle noin 60 kg hl-1 tasolle kaikilla paitsi kaksitahoisella Arildilla. Tuhannen jyvän painoissa osa ohralajikkeista pääsi samalle tasolle kuin aiemmin virallisissa lajikekokeissakin. Kauralla satotasot vaihtelivat lajikkeiden välillä 3 140–5 020 kg ha-1. Korkein sato oli Steinarilla. Hehtolitrapainot olivat kaurallakin alhaisia lukuun ottamatta muutamia lajikkeita vuonna 2017, mutta ohraa paremmin linjassa koepaikan toisten koeruutukokeiden tulosten kanssa. Tuhannen jyvän painot olivat kauralla korkeita verrattuina virallisten lajikekokeiden tuloksiin, mikä on hyvä ajatellen elintarvikekäyttöä. Kevätvehnän sadot vaihtelivat vuonna 2017 välillä 2 260–4 450 kg ha-1. Toisena vuonna sadot olivat tasaisempia, 4 070–4 520 kg ha-1. Hehtolitrapainot, tuhannen jyvän painot ja sakoluvut olivat vehnällä matalia vuonna 2017, mutta ylsivät leipävehnälaatuun vuonna 2018. Aikaisimmat lajikkeet Anniina ja Helmi pärjäsivät keskimäärin ottaen parhaiten. Valkuaispitoisuudet olivat korkeita kaikilla viljalajeilla. Tämä selittynee heikohkoilla satotasoilla, jolloin maaperästä kasvien käyttöön irronnut typpi riitti hyvin nostamaan valkuaisen osuutta. Korkeilla valkuaispitoisuuksilla olisi esimerkiksi rehuvehnälle saanut viljakaupassa korkeamman hinnan. Viljakauppaa ajatellen koekasvustoilta saatujen satojen suurin ongelma olivat kuitenkin matalat hehtolitrapainot. Käytännössä kaikille lajikkeille olisi tullut hinnan alennuksia tai viljaerät eivät välttämättä olisi kelvanneet vastaanotettavaksi ollenkaan, lukuun ottamatta Arild-ohraa, muutamia kauralajikkeita vuonna 2017 ja vuoden 2018 kevätvehniä. Vuosien 2017–18 kokeilla saatiin hyvät vertailutulokset kahdesta hyvin erilaisesta kasvukaudesta eloperäisellä maalla. Ohran viljely onnistui näissä oloissa keskiarvona parhaiten. Nurmi on varmasti suhteessa paras viljelykasvi tämäntyyppisille maille, mutta tulokset osoittavat, että eloperäisillä mailla voidaan tuottaa melko tehokkaasti myös viljaa tilan omaksi rehuksi tai myytäväksi. Kasvihuonekaasupäästötkään eivät nouse kohtuuttoman korkeiksi, mikäli viljanviljely on osana nurmiviljelykiertoa.


Takaisin