LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Vieraslajit Suomen arktisella alueella


Julkaistu:2018 
Julkaisu nro / vuosi:63/2018 
Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kustantaja:LUKE 
Sivumäärä:79 
Tekijät: Huusela-Veistola, Erja; Pouttu, Antti; Urho, Lauri 

48.00 €

Osana Arktisen neuvoston vieraslajistrategian toimeenpanoa selvitettiin vieraslajeja koskeva lähtötilanne Suomen omalla arktisella alueella, joka on rajattu koskemaan Suomen napapiirin pohjoispuoleisia alueita. Tarkastelun kohteena olivat Suomen arktisen alueen tärkeimmät vieraslajit sekä niiden aiheuttamat uhat, vaikutusten kohderyhmät ja tärkeimmät leviämisväylät. Lisäksi tarkasteltiin vieraslajien nykyisiä ja jatkossa tarvittavia hallintakeinoja sekä tapoja tietoisuuden parantamiseen. Suurin uhka Suomen arktisella alueella on ilmastonmuutos, jonka takia myös vieraslajit pystyvät leviämään alueelle ja muodostamaan elinkelpoisia kantoja. Eliöryhmistä vieraat kalat, nisäkkäät ja kasvit sekä taudit ja niitä levittävät eliöt uhkaavat jo nyt arktisen alueen monimuotoisuutta ja ihmisten hyvinvointia Suomessa. Jatkossa saattavat myös selkärangattomat haitata alueen ekosysteemejä sekä puutarha- ja maataloustuotantoa. Arktisella alueella vieraslajit leviävät samoilla mekanismeilla kuin muuallakin maailmassa – tarkoituksellisesti tai tahattomasti ihmisen välityksellä. Leviämisväylistä merkittävimmät ovat tällä hetkellä elinkeinoelämä, matkailu ja niihin liittyvät eri lajien istutukset. Tulevaisuudessa suurimmat uhkat liittyvät uusiin väylähankkeisiin: koillisväylään ja jäämerenrataan. Tärkeimmät vieraslajien hallintakeinot ovat vieraslajien haitoista tiedottaminen, kuntien määrätietoinen vieraslajiasioiden hallinta ja haitallisiksi havaittujen vieraslajien hävittäminen. Vierasnisäkkäiden ja niiden levittämien tautien leviämistä estetään edistämällä metsästystä ja rokottamalla supikoiria rabiesta vastaan. Vieraskalalajien istuttamista harkitaan tarkemmin ja haitalliseksi osoittautunutta puronieriää pyritään vähentämään Kemijoen latvoilla. Kasvilajien leviäminen pyritään estämään hävittämällä olemassa olevia kasvustoja, tiedottamalla vieraslajien haitoista ja panemalla erityisen suurta painoa Euroopan Unionin haitallisten vieraslajien ja vastaavan kansallisen luettelon vieraslajien hallintaan arktisella alueella. Arktisella alueella on tutkittu vähän vieraslajien levinneisyyttä, vaikutusta ympäristöön ja hallintakeinoja. Ilmaston muuttuessa monet lajit levittäytyvät entistä helpommin Lappiin ja tarvitaan vielä enemmän tietoa alueen ominaispiirteistä. Uusien leviämisväylien aiheuttamat uhkat tulee selvittää ennen väylien rakentamista ja käyttöön ottoa. Tutkimus ja tiedonvälitys tulee olla kansainvälistä.


Takaisin