LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Viljalajien ja -lajikkeiden menestyminen eloperäisellä maalla : Tulosraportti 2017


Julkaisusarja:Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 
Kustantaja:LUKE 
Sivumäärä:19 
Tekijät:Miika Hartikainen  

35.00 €

Luonnonvarakeskuksen (Luke) Siikajoen toimipisteessä toteutettiin kasvukaudella 2017 ohran, kauran ja kevätvehnän lajikekokeet eloperäisellä maalla (Mm). Kokeiden tarkoituksena oli selvittää eri viljalajien ja -lajikkeiden menestymistä pohjoisemman Suomen olosuhteissa, jossa myös eloperäisten maiden suhteellinen osuus peltoalasta on suuri. Kokeet toteutettiin Suoviljelysyhdistys ry:n ja Luken yhteisrahoituksella, ja kylvösiemenet kokeille toimittivat Boreal Kasvinjalostus Oy ja Lantmännen Agro. Ohrakokeessa lajikkeita oli seitsemän, kaurakokeessa niin ikään seitsemän, ja kevätvehnällä lajikkeita oli viisi. Kokeiden perustamisessa noudatettiin melko pitkälle virallisten lajikekokeiden ohjeistusta. Lannoituksessa ohra ja kaura saivat typpeä 64 kg ha-1 ja vehnä 78 kg ha-1. Kasvinsuojelutoi-menpiteinä torjuttiin vain rikkaskasvit Ariane S -herbisidillä, kasvunsääteitä tai fungisideja ei käytetty. Kasvukausi 2017 oli viileä ja kokonaisuudessaan hiemen keskimääräistä sateisempi. Tehoisaa lämpösummaa kertyi koekasvustojen kylvöstä koko kasvukauden loppuun vain 914 °C, joka oli käytännössä riittämätön suurimmalle osalle lajiekkeista. Kaikilla kolmella kokeella kasvujat venyivätkin pitkiksi ja viimeiset puinnit suoritettiin vasta lokakuun puolella. Jyväsadoille tehtiin normaalit koeruu-tukokeiden käsittelyt, kuivaus säkkikuivaamossa, lajittelu, määrä- ja hehtolitrapainomittaukset koe-paikalla, ja lisäksi jokaiselta lajikkeelta otettiin näytteet laboratorioanalyyseja (NIR) varten. Ohrakokeella hehtaarisadot vaihtelivat välillä 4 350–5 950 kg. Keskisato oli 5 070 kg ha-1 ja korkein satotaso oli Kaarle-lajikkeella. Hehtolitrapainot jäivät matalalle noin 60 kg hl-1 tasolle kaikilla paitsi kaksitahoisella Arildilla. Tuhannen jyvän painoissa osa ohralajikkeista pääsi samalle tasolle kuin aiemmin virallisissa lajikekokeissakin. Kauralla keskisato oli 4 350 kg ha-1 ja satotasot vaihtelivat lajikkeiden välillä 3 640–5 020 kg ha-1. Korkein sato oli Steinarilla. Hehtolitrapainot olivat kaurallakin alhaisia, mutta ohraa paremmin linjassa koepaikan toisten koeruutukokeiden tulosten kanssa. Tuhannen jyvän painot olivat kauralla korkeita ja kaikki lajikkeet ylittivät aiemmin virallisissa lajikekokeissa saavutetut keskimääräiset tulokset. Kevätvehnän keskisato oli 3 490 kg ha-1 ja satotasojen vaihtelu oli lähes 2 200 kg ha-1 välillä 2 260–4 450 kg ha-1. Korkeimman satotuloksen saavutti Helmi-lajike. Hehto-litrapainot olivat vehnällä muiden viljalajien tapaan matalia ja osalla lajikkeista tulokset jäivät alle 70 kg hl-1. Sakoluvut olivat myös erittäin alhaisia ja suurimmalla osalla lajikkeista käytännössä 0-tason (60 s) tuntumassa. Tuhannen jyvän painoissa kevätvehnä jäi kokeiden viljalajeista suhteellisesti matalimpiin tuloksiin. Lajikkeista ainoastaan Anniinan tulos oli aiemmin virallisissa lajikekokeissa saavutettua tasoa. Valkuaispitoisuudet olivat korkeita kaikilla viljalajeilla. Tämä selittynee heikohkoilla satotasoilla, jolloin maaperästä kasvien käyttöön irronnut typpi riitti hyvin nostamaan valkuaisen osuutta. Korkeilla valkuaispitoisuuksilla olisi esimerkiksi rehuvehnälle saanut viljakaupassa korkeamman hinnan. Viljakauppaa ajatellen koekasvustoilta saatujen satojen suurin ongelma olivat kuitenkin matalat hehtolitrapainot. Käytännössä kaikille lajikkeille olisi tullut hinnan alennuksia tai viljaerät eivät välttämättä olisi kelvanneet vastaanotettavaksi ollenkaan. Vuoden 2017 eloperäisen maan viljakokeilla saatiin hyvät vertailutulokset jatkoa ajatellen. Kokeet on tarkoitus toistaa pitkälti saman sisältöisinä myös vuonna 2018. Vähäisiä muutoksia voi olla tulossa esimerkiksi lajikevalikoimaan, lannoitemääriin tai kasvinsuojeluun.


Takaisin