LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

8/2012 Rapujen levinneisyys ja tuotanto Suomessa 2010


ISBN-13:978-951-776-912-9 
Julkaistu:2012 
Julkaisu nro / vuosi:8/2012 
Kieli:suomi 
Saatavuus:Juvenes Print 
Sidosasu:pehmeäkantinen 
Sivumäärä:37 
Väri:värillinen 

16.00 €

Alkuperäinen luonnonvaraisen jokiravun levinneisyys ulottui lännessä Lapväärtinjoen vesistöalueelle ja idässä Saimaan eteläosiin. Kotiutusistutusten seurauksena pohjoisraja on nyt lännessä Tornionjokeen laskevassa Tengeliönjoen valuma-alueessa ja idässä Oulujoen vesistöalueen pohjoisrajalla. Täpläravun levinneisyys on yksinomaan istutuksien seurausta ja tapahtunut pääasiassa 1980-luvun lopulta alkaen. Täplärapuja on istutettu eniten Kokemäenjoen vesistöalueelle. Virallisen luvanvaraisen istutustoiminnan lisäksi on tapahtunut runsaasti täpläravun luvattomia siirtoja vesistöistä toisiin. Joki- ja täpläravun levinneisyys muuttuu jatkuvasti kotiutusistutusten, rapuruton aiheuttamien tuhojen, rapulajien välisen kilpailun sekä rapukantojen luontaisen elpymisen seurauksena. As-tyypin rapurutto romahdutti jokiravun tuotannon 1900-luvun alussa ja on myös aiheuttanut sen, että jokiravun levinneisyys on hajanainen ja ruttotapauksia on nykyisin eri puolilla maata. Täpläravun mukana tullut sille ominainen ruttotyyppi (Ps1) ja voimakkaana kilpailijana itse täplärapu ovat edelleen omiaan kaventamaan jokiravun elinmahdollisuuksia. Kuitenkin täpläravun ja jokiravun lisääntymisessä ja sen säätelyssä olevien erojen johdosta täpläravun jälkeläistuotto heikkenee merkittävästi tai on jopa olematonta jokiravun nykyisen levinneisyysalueen pohjoisosissa. Suomen raputuotanto, joka koostuu vapaa-ajan kalastajien ja ammattikalastajien saaliista sekä viljelytuotannosta, on 2000-luvun puolivälin jälkeen kasvanut voimakkaasti. Valtaosa raputuotannosta on vapaa-ajankalastajien saalista. Viime vuosien suurin rapusaalis saatiin vuonna 2009, jolloin saaliin määräksi arvioitiin yhteensä 9,3 miljoonaa rapua. Näistä oli 7,4 miljoonaa täplärapua ja 1,9 miljoonaa jokirapua. Lukumäärä vastaa noin 414 tonnia rapuja. Rapu on yleistynyt myös sisävesien ammattikalastajien saaliissa ja monin paikoin muodostaa merkittävän osan ammattikalastuksen tuotosta. Rapujen viljely sen sijaan on vähentynyt entisestään. Kasvavan oman tuotannon rinnalla myös tuontirapujen ja -äyriäisten määrät ovat viime vuosina kasvaneet. Vuonna 2010 Suomeen tuotiin yhteensä noin 4,1 miljoonaa kiloa erilaisia äyriäisiä, joihin makeavesiravutkin kuuluvat. Vuosina 2006–2010 makeavesirapuja tuotiin keskimäärin noin 138,8 tonnia vuodessa. Käytännössä kaikki Suomessa tuotetut ja tuodut äyriäiset kulutetaan kotimaassa. Makeavesirapuja kulutetaan vajaa kaksi rapua henkeä kohti vuodessa.


Takaisin