3/2012 Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985–2010

ISBN-13:	978-951-776-881-8
Julkaistu:	2012
Julkaisu nro / vuosi:	3/2012
Kieli:	suomi
Saatavuus:	Juvenes Print
Sidosasu:	pehmeäkantinen
Sivumäärä:	35
Tekijät:	Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen
Väri:	värillinen

16.00 €

Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakantoja on seurattu 1980-luvun alkupuolelta lähtien troolikalastajien kirjanpidon ja elokuussa otettujen kalakantanäytteiden avulla. Tutkimusalue (250 km2) käsittää Tehinselän ja Judinsalonselän yleisvedet sekä läheiset osakaskuntien vedet. Yleisvesillä on kalastuslupa kuudelle troolarille. Vuosina 1985–2010 elokuussa siikakalojen saaliista muikun osuus oli 71 %, pikkusiian 23 % ja planktonsiian 6 %. Kokonaissaaliissa oli muita lajeja, kuten ahventa, särkeä ja kuoretta, keskimäärin noin 30 %. Tehinselän muikkukannalle on ollut ominaista pitkät heikkojen vuosiluokkien jaksot ja runsaan kymmenen vuoden välein toistuvat muutamat vahvemmat vuosiluokat. Laaja-alainen muikkukato osui Päijänteellä vuosille 1983–1995. Kutukannan indeksi on ollut elokuussa keskimäärin 61 kg/troolin vetotunti (vaihtelu 4–234 kg/h) ja vuosiluokan vahvuuden indeksi 796 yks./h (vaihtelu 6–7 457 yks./h). Muikun rekrytoituvan vuosiluokan runsaus ei kasva suoraan verrannollisesti kutukannan kasvaessa, vaan melko pienikin kutukanta (20–50 kg/h, vain 0,3 kg/ha) voi riittää hyvissä oloissa melko vahvan vuosiluokan syntymiseen. Runsaimmillaan kutukanta on ollut noin 10 kg/ha Tehinselän ulapan alueella. Troolisaalis koostui etupäässä kaksikesäisistä muikuista. Kesänvanhan muikun keskipituus oli vuosina 1984–2009 keskimäärin 127 mm (vaihtelu 96–143). Saalismuikkujen keskipaino elokuussa on ollut keskimäärin 62 g (vaihtelu 25–117). Vuosiluokan vahvuuden ja kasvun välillä oli negatiivinen riippuvuussuhde. Pikkusiian osuus siian troolisaaliista oli vuosina 1985–2010 elokuussa keskimäärin 81 % (vaihtelu 50–99) ja planktonsiian 19 % (vaihtelu 1–50). Planktonsiian istutukset ovat lisänneet merkittävästi siikasaalista ja parantaneet troolauksen kannattavuutta. Pikkusiikasaaliissa on ollut eniten 2- ja 3-vuotiaita kaloja (64 %). Pikkusiikanaaras saavuttaa sukukypsyyden valtaosin (89 %) kolmevuotiaana (3+), koiraista 60 % on sukukypsiä jo kaksivuotiaina (2+). Pikkusiioista keskimäärin 72 % ei ole vielä ehtinyt kutea ennen trooliin joutumistaan. Planktonsiioista 79 % on ollut 1–3-vuotiaita, ja niistä sukukypsiä noin 1 %. Pikkusiian kutukannan indeksi oli keskimäärin 12,4 kg/h ja vuosiluokan vahvuuden indeksi 48,3 yks./h. Kutukanta on taantunut voimakkaasti sitten 1980-luvun. Kutukannan ja rekrytoituvan vuosiluokan välillä havaittiin muikun tapaan kompensatorinen riippuvuus. Vahva muikkukanta vaikuttaa negatiivisesti pikkusiian vuosiluokan runsauteen, kasvuun ja kuntoon sekä ilmeisesti ohjaa myös siikojen liikkeitä ulapan ja lahtivesien välillä. Muikun ja pikkusiian kutukantoihin ajoittain kohdistuva voimakas kalastus voi heikentää tulevien vuosien saaliita. Tehinselän muikku- ja siikakantoja on tarkasteltava huomattavasti kyseistä selkävettä laajemmin ja suunniteltava hoitotoimet sen mukaan.

Takaisin