LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
ETUSIVU
|
TOIMITUSEHDOT
|
YHTEYSTIEDOT
|
Pikahaku:
Ostoskorissa 0 tuotetta
Ostoskori (0 tuotetta)
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maatalous
Metsä
Riista ja kala
Tilastot
Muut julkaisut
Vanhat sarjat
RKTL
Tutkimuksia ja selvityksiä
Tutkimuksia
Tilastoja
MTT
Kaikki julkaisut
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
6/2011 Raputalouskatsaus 2010
ISBN-13:
978-951-776-833-7
Julkaistu:
2011
Julkaisu nro / vuosi:
6/2011
Kieli:
suomi
Kustantaja:
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Saatavuus:
Juvenes Print
Sidosasu:
pehmeäkantinen
Sivumäärä:
51
Tekijät:
Markku Pursiainen ja Joonas Rajala (toim.)
Väri:
mustavalkoinen
18.00 €
Raputalouskatsauksessa 2010 tarkastellaan rapujen kulutusta, rapukaupan rakenteita ja kehit-tämistä, rapuruttotilannetta, jokirapuistutusten tuloksia sekä täplärapuja suurjärvissä.Täplärapu on kaksinkertaistanut maamme raputuotannon 2000-luvulla. Makeavesirapu-jen kulutus oli vuosina 1995–1999 vain 3,9 miljoonaa rapua, mutta 2005–2009 jo 9,8 mil-joonaa. Tämä koostui vapaa-ajankalastuksen jokirapu- (osuus 15,9 %) ja täplärapusaaliista (48,6 %), ammattikalastajien täplärapusaaliista (1,2 %), viljellyistä täpläravuista (0,3 %), elä-vien ja tuoreiden rapujen tuonnista (3,3 %) sekä pakasteiden tuonnista (30,7 %).Rapukaupan välittäjä- ja tukkuportaan toimijat toivoivat haastattelututkimuksessa ravuil-le yhdenmukaista koko- ja laatuluokitusta, kuljetus- ja säilytysmenetelmien kehittämistä ja asiallisia myyntitiloja vähittäiskauppaan. Keitettyjen tuoreiden rapujen myyntiaikojen jatka-minen säilyvyyttä parantavilla tekniikoilla olisi tärkeää.Rapuruttoa todettiin vuonna 2010 kaikkiaan 18 jokirapukannasta, joista uusia tapauksia oli 13. Vuodesta 1990 ruttohavaintoja on ollut 3–14 vuodessa.Etelä-Savossa 1990-luvulla tehtyjen jokirapuistutuksien tuloksia selvitettiin kyselytutki-muksella. Istutukset onnistuivat kolmanneksessa alle 500 ha:n vesistä, vain 8 %:ssa yli 500 ha:n järvistä ja 23 %:ssa virtavesistä. Istutuksen epäonnistumista selittivät järven heikko jo-kirapukanta ennen istutuksia ja vesistössä aikaisemmin ollut rapurutto. Molemmat viittaavat piilevän rapuruton mahdollisuuteen. Tulosten perusteella jokirapuistutuksia suositellaan tehtä-väksi lähinnä alle 500 ha:n järviin.1990-luvulta alkaen kotiutettujen täplärapukantojen kehittymistä Päijänteessä ja Etelä-Saimaassa selvitettiin koeravustuksilla 2007–2010. Päijänteessä kannat ovat vahvoja ja lähes yhtenäisiä Padasjoen alueella (yksikkösaalis 5,96 täplärapua mertayötä kohti), melko yhte-näisiä Sysmän korkeudella (4,55), mutta pohjoisempana Kuhmoisissa kehitys on vasta alussa (1,97). Etelä-Saimaan yksikkösaaliista (2,16) päätellen tilaa kantojen kasvulle on runsaasti. Poikastuotanto onnistui tutkimusvuosina hyvin. Päijänteen täpläravuissa rapuruttoa todettiin pian ensi-istutusten jälkeen, mutta rutolla ei havaittu olevan vaikutusta täplärapukantaan. Sai-maassa rapurutto ilmeni vasta 2007 aiheuttaen merkittävää kuolleisuutta. Ruton merkitsemiä rapuja on edelleen varsin paljon.
Takaisin