6/2011 Raputalouskatsaus 2010

ISBN-13:	978-951-776-833-7
Julkaistu:	2011
Julkaisu nro / vuosi:	6/2011
Kieli:	suomi
Kustantaja:	Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Saatavuus:	Juvenes Print
Sidosasu:	pehmeäkantinen
Sivumäärä:	51
Tekijät:	Markku Pursiainen ja Joonas Rajala (toim.)
Väri:	mustavalkoinen

18.00 €

Raputalouskatsauksessa 2010 tarkastellaan rapujen kulutusta, rapukaupan rakenteita ja kehit-tämistä, rapuruttotilannetta, jokirapuistutusten tuloksia sekä täplärapuja suurjärvissä.Täplärapu on kaksinkertaistanut maamme raputuotannon 2000-luvulla. Makeavesirapu-jen kulutus oli vuosina 1995–1999 vain 3,9 miljoonaa rapua, mutta 2005–2009 jo 9,8 mil-joonaa. Tämä koostui vapaa-ajankalastuksen jokirapu- (osuus 15,9 %) ja täplärapusaaliista (48,6 %), ammattikalastajien täplärapusaaliista (1,2 %), viljellyistä täpläravuista (0,3 %), elä-vien ja tuoreiden rapujen tuonnista (3,3 %) sekä pakasteiden tuonnista (30,7 %).Rapukaupan välittäjä- ja tukkuportaan toimijat toivoivat haastattelututkimuksessa ravuil-le yhdenmukaista koko- ja laatuluokitusta, kuljetus- ja säilytysmenetelmien kehittämistä ja asiallisia myyntitiloja vähittäiskauppaan. Keitettyjen tuoreiden rapujen myyntiaikojen jatka-minen säilyvyyttä parantavilla tekniikoilla olisi tärkeää.Rapuruttoa todettiin vuonna 2010 kaikkiaan 18 jokirapukannasta, joista uusia tapauksia oli 13. Vuodesta 1990 ruttohavaintoja on ollut 3–14 vuodessa.Etelä-Savossa 1990-luvulla tehtyjen jokirapuistutuksien tuloksia selvitettiin kyselytutki-muksella. Istutukset onnistuivat kolmanneksessa alle 500 ha:n vesistä, vain 8 %:ssa yli 500 ha:n järvistä ja 23 %:ssa virtavesistä. Istutuksen epäonnistumista selittivät järven heikko jo-kirapukanta ennen istutuksia ja vesistössä aikaisemmin ollut rapurutto. Molemmat viittaavat piilevän rapuruton mahdollisuuteen. Tulosten perusteella jokirapuistutuksia suositellaan tehtä-väksi lähinnä alle 500 ha:n järviin.1990-luvulta alkaen kotiutettujen täplärapukantojen kehittymistä Päijänteessä ja Etelä-Saimaassa selvitettiin koeravustuksilla 2007–2010. Päijänteessä kannat ovat vahvoja ja lähes yhtenäisiä Padasjoen alueella (yksikkösaalis 5,96 täplärapua mertayötä kohti), melko yhte-näisiä Sysmän korkeudella (4,55), mutta pohjoisempana Kuhmoisissa kehitys on vasta alussa (1,97). Etelä-Saimaan yksikkösaaliista (2,16) päätellen tilaa kantojen kasvulle on runsaasti. Poikastuotanto onnistui tutkimusvuosina hyvin. Päijänteen täpläravuissa rapuruttoa todettiin pian ensi-istutusten jälkeen, mutta rutolla ei havaittu olevan vaikutusta täplärapukantaan. Sai-maassa rapurutto ilmeni vasta 2007 aiheuttaen merkittävää kuolleisuutta. Ruton merkitsemiä rapuja on edelleen varsin paljon.

Takaisin