LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
ETUSIVU
|
TOIMITUSEHDOT
|
YHTEYSTIEDOT
|
Pikahaku:
Ostoskorissa 0 tuotetta
Ostoskori (0 tuotetta)
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
Maatalous
Metsä
Riista ja kala
Tilastot
Muut julkaisut
Vanhat sarjat
RKTL
Tutkimuksia ja selvityksiä
Tutkimuksia
Tilastoja
MTT
Kaikki julkaisut
2020
2019
2018
2017
2016
2015
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
1/2011 Suomi kalastaa 2009
ISBN-13:
978-951-776-810-8
Julkaistu:
2011
Julkaisu nro / vuosi:
1/2011
Kieli:
suomi
Sidosasu:
pehmeäkantinen
Sivumäärä:
56
Väri:
värillinen
23.00 €
Vuoden 2009 vapaa-ajankalastuksesta kalastusalueilla tehtiin postikysely alkuvuonna 2010. Väestörekisteristä systemaattisena satunnaisotantana poimituille 40 100 kotitaloudelle lähetettiin kyselylomake, täyttöohje ja kalastusaluekartta. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan koko kotitalouden kaikkien henkilöiden pyyntipäivät kalastusalueittain, pyyntimuodoittain ja viehekalastus eri luvilla sekä saaliit lajeittain ja kalastusalueittain. Kyselyyn vastaamattomille lähetettiin kaksi uusintakyselyä. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 51,2. Tässä raportissa esitetään pyyntipäiväestimaatteja variaatiokertoimin onginnasta ja pilkinnästä, viehekalastuksesta ja muusta kalastuksesta, joka pääosin on verkko- ja katiskakalastusta, kalastusalueittain ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksittain. Lisäksi on estimoitu ELY-keskusten alueella asuvien vapaa-ajankalastajien ja kalastusta harrastaneiden kotitalouksien määrät. Eniten pyyntipäiviä keräsivät Tampereen lähivedet, Iijoki–Kuusamo-seutu sekä Suur- Saimaan, Pielisen ja Airisto–Velkuan kalastusalueet. Hämeen, Varsinais-Suomen ja Kainuun ELY-keskusten alueilla kalastettiin eniten. Ongintaa ja pilkintää oli kaikista pyyntipäivistä 33 %, viehekalastusta 30 % ja muuta kalastusta 37 %. Ongintaa ja pilkintää harrastettiin kalastusalueista eniten Iijoen vesistössä, Airisto–Velkualla ja Längelmävedellä. Viehekalastus jakautui useammalle vyöhykkeelle, Järvi-Suomen ja etelä- ja lounaisrannikon lisäksi viehekalastus oli vilkasta myös Kainuussa Iijoen vesistön ja Kuusamon alueilla sekä Inarissa. Muuta kalastusta, josta suuri osa on verkko- ja katiskakalastusta, harrastettiin eniten Etelä- ja Keski- Päijänteellä, Längelmävedellä ja Pielisellä.
Takaisin