LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

selvityksiä 23/2010 Ammattikalastuksen selviämiskamppailu


ISBN-13:978-951-776-804-7 
Julkaistu:2010 
Julkaisu nro / vuosi:23/2010 
Kieli:suomi 
Sidosasu:pehmeäkantinen 
Sivumäärä:22 
Tekijät:Juhani Salmi ja Pekka Salmi 
Väri:värillinen 

15.00 €

Tämä selvitys tarkastelee suomalaisen ammattikalastuksen selviytymiskamppailua toisen maailmansodan jälkeen. Kun yhteiskuntaa jälleenrakennettiin, teollinen palkkatyö tarjosi usein alkutuotantoa varmemman toimeentulon. Kalastajien määrä hupeni voimakkaasti ja rannikon perinteiset pyyntitavat sekä toimintamallit joutuivat uudelleen arvioitavaksi ja uusiutuivat monin tavoin. Tätä muutosta tarkastellaan pureutumalla pohjoissatakuntalaisten kalastajien valintoihin ja päätöksentekoon sekä paikallisyhteisön merkitykseen. Pohjois-Satakunnan rannikko oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä yksi maamme merkittävimmistä kalastuskeskuksista. Silakan verkkopyyntiin nojaava ammattikalastus joutui kriisiin, kun syyskutuisen silakan kannat romahtivat 1940-luvulla. Myös toisen maailmansodan aiheuttama pyydystarvikepula heikensi ratkaisevasti kalastusmahdollisuuksia. Työväestön palkat nousivat muita väestöryhmiä nopeammin, ja etenkin sahateollisuus imi kalastajia palkkatyöläisiksi. Kalastajien perinteisesti tiivis sosiaalinen ja poliittinen sidos työväestöön helpotti sopeutumista ammatilliseen murrokseen. Kriisin myötä kalastajien arkielämään siilautui uusia pyyntitapoja, mutta verkkopyyntiä pääomavaltaisempaan rysäkalastukseen suhtauduttiin yleensä varauksellisesti. Sen sijaan lohen kiintosiimakalastus, jossa taloudellisia riskejä voitiin tasata yhteiskalastuksen turvin, sai kalastajayhteisössä yleisen hyväksynnän. Vaikka lohen avomerikalastus eli vahvasti luonnon armoilla, kalastajat olivat haluttomia tekemään lisäinvestointeja, joiden turvin pyyntiaikaa ja -alueita olisi voitu laajentaa. Myöskään pääomavaltainen silakan troolikalastus ei vedonnut Pohjois-Satakunnan kalastajiin, koska taloudellisen edun tavoittelua pidettiin moraalisesti arveluttavana. Haluttomuus taloudelliseen riskinottoon juontui ennen kaikkea alueen kalastajien työväen identiteetistä ja vahvasta siteestä paikallisyhteisöön.


Takaisin