Mustionjoen pääuoman ja sivupurojen lohelle ja taimenelle soveltuvien poikastuotantoalueiden kartoitus ja poikastuotantoarvio

ISBN-13:	978-951-776-779-8
Julkaistu:	2010
Julkaisu nro / vuosi:	13 / 2010
Kieli:	suomi
Kustantaja:	Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Saatavuus:	Print / Arkisto
Sidosasu:	pehmeäkantinen
Sivumäärä:	46
Tekijät:	Ari Saura, Jukka Rinne ja Teppo Vehanen
Väri:	värillinen

15.00 €

Selvityksen tarkoituksena oli arvioida Mustionjoen lohikalojen luontaisen elinkierron lisäämismahdollisuuksia. Lohen ja taimenen poikaset toimivat myös Mustionjoessa esiintyvän har-vinaisen jokihelmisimpukan l. raakun glokidio-toukkien väli-isäntinä. Arvio perustuu Mustionjoen pääuomassa Lohjanjärvestä jokisuuhun sijaitsevien virtapaikkojen sekä tälle alueelle jokeen laskevien sivupurojen kartoituksiin ja niiden perusteella tehtyihin lohikalojen poikas-tuotantolaskelmiin. Kartoitustyön perusteella arvioitiin pääuoman virta- ja koskialueiden pohjanlaadut, syvyydet ja pinta-alat sekä kunnostustarve. Pääuomassa poikastuotantoalueiksi soveltuvia virta-paikkoja oli kaikkiaan noin 3,5 ha, josta pohjan laadultaan hyvää tai kohtalaista oli noin 2,8 ha. Arvion perusteella kaikki kartoitetut virtapaikat olivat jonkinasteisen kunnostamisen tarpees-sa. Sivupuroja kartoitettiin yhteensä yli 24 km. Niiden pohjan laatu ja kunnostustarve arvioi-tiin. Poikastuotantoalueeksi hyvin tai kohtalaisesti soveltuvaa puroa oli vain noin 2,5 km. Hel-posti tuotantoalueiksi kunnostettavien puro-osuuksien yhteenlaskettu pituus oli noin 6,8 km. Suurin osa purouomista sijaitsi niin tasaisella tai pehmeäpohjaisella alueella, että niiden kun-nostaminen poikastuotantoalueiksi on vaikeaa.Mustionjoessa on nykyisin neljä voimalaitospatoa, jotka ovat täydellisiä nousuesteitä lohikaloille. Kartoitustyöstä saatujen poikastuotantoalueiden pinta-alojen ja purometrien avulla arvioitiin Mustionjoen poikastuotantoa erilaisissa kunnostus- ja kalatievaihtoehdoissa. Mikäli kaikki voimalaitospadot ohitettaisiin luonnonmukaisilla kalateillä ja kunnostukset toteutettai-siin mahdollisimman laajasti, Mustionjoen maksimaaliseksi poikastuotantopotentiaaliksi saa-taisiin laskennallisesti noin 5 300 vaelluspoikasta. Tämä jakautuisi pääuoman ja ohitusuomien noin 3 400 lohenpoikaseen ja sivupurojen 1 800 taimenenpoikaseen. Tämän suuruinen tuotanto edellyttäisi noin 240 aikuisen lohikalan (puolet naaraita ja puolet koiraita) pääsyä kutualueille. Parhaassakaan tapauksessa pelkkä luonnontuotanto ei suuren merikuolleisuuden vuoksi pysty turvaamaan riittävää nousukalojen määrää, vaan jonkin suuruisia tuki-istutuksia tarvitaan.Selvityksen tilaajana oli Fortum Markets oy ja koordinoijana Suomen luonnonsuojelu-liitto. Tuloksia hyödynnettiin tilaustyön toisessa osiossa, jossa Suomen ympäristökeskus laati monitavoitteisen päätösanalyysimallin. Mallissa tarkasteltiin erilaisten toimenpiteiden vaikutusta Mustionjoen suursimpukoihin ja lohikaloihin. Mallin tuloksena Mustionjoen kanssa te-kemisissä olevien sidosryhmien mielipiteet toimenpidevaihtoehdoista saatiin mieluisuusjärjestykseen.

Takaisin