LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Maidontuotannon muutoksessa haasteita ja mahdollisuuksia. Maitotilojen rakennemuutos hallintaan -hankkeen loppuraportti


ISBN-13:978-952-487-562-2 
Julkaistu:2014 
Julkaisusarja:MTT Raportti 
Kieli:suomi 
Kustantaja:MTT 
Numero:159 
Saatavuus:Juvenes Print arkisto 
Sivumäärä:35 
Tekijät:Heikkilä, Anna-Maija; Niskanen, Olli; Ovaska, Sami; Lappalainen, Anna; Tauriainen, Jukka 

35.00 €

Vallitsevan rakennemuutoksen seurauksena suomalaisten maitotilojen määrä vähenee ja yrityskoko kasvaa. Jatkavien tilojen investointeja tarvitaan tuotannon säilyttämiseksi ja tehostamiseksi entistä avoimemmiksi käyvillä maitomarkkinoilla. Kehityksen hallitsemiseksi tarvitaan kuitenkin tietoa siihen liittyvistä pullonkauloista ja haasteista sekä kehityksen avaamista mahdollisuuksista.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin rakennemuutokseen liittyviä ilmiöitä suomalaisten maitotilojen kilpailukyvyn kannalta. Tutkimuksessa tehtiin vertailua kilpailijamaiden kesken sekä selvitettiin peltoalan ja eläinmäärän lisäämisen haasteita laajennusinvestointien yhteydessä. Lisäksi tutkittiin tuotannon tehokkuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä tuottavuuden kasvua suhteessa tuotantoteknologiaan.

Kansainvälisen maitotilojen vertailuverkoston (IFCN) tyyppitiloilta tarkasteltiin tuottojen, kustannusten, taloudellisten tunnuslukujen sekä työn ja pääoman osatuottavuuksien tasoja ja kehitystä sekä tyyppitilojen kasvun vaikutuksia näihin. Vertailussa olivat Suomen lisäksi mukana Ruotsi, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Puola. Vertailu osoitti yrityskoon kasvattamisen pienentävän maidon tuotantokustannusta kaikkialla. Kustannussäästöt syntyivät ensisijaisesti yksikköä kohti tarvittavan työnmenekin vähenemisen seurauksena. Kun vertailu tehtiin saman kokoluokan tyyppitilojen kesken, Suomen tyyppitiloilla maidon yksikkökustannus oli vuosina 2001–2011 vertailumaista korkein. Kustannushaitoista nousivat esille koneet, työ ja muut kustannukset. Vertailu osoitti sekä työn että pääoman tuottavuuden olevan Suomen tyyppitiloilla heikkoja.

Eläinmäärän lisäämistä käsitellyt osio vertaili kustannuksia eri eläinmäärän lisäämisen strategioiden kesken. Onnistuakseen eläinmäärän kasvattaminen vaatii huolellisen suunnittelun ja toteutuksen, sillä haastetta siihen tuovat korkeat kustannukset muiden investointimenojen ohella, kasvavan karjan tilat ennen investoinnin valmistumista, vaatimus hyvästä eläinten hoidosta myös investointiprosessin aikana sekä ostoeläimiin liittyvä tautiriski. Omasta karjasta tapahtuva eläinten lisääminen on hidasta ja jopa mahdotonta ilman sukupuolilajittelun hyödyntämistä. Sukupuolilajitellun siemenen käytöstä huolimatta suuret laajennukset vaativat myös huomattavan määrän ostoeläimiä. Eläinmäärän lisäämiseen liittyviä eläintautiriskejä käsitellyssä osiossa havaittiin viitteitä siitä, että investointitilanteeseen liittyy eläinlääkintäkustannusten nousu, joka näkyy etenkin silloin, kun karjaan hankitaan hiehoja tai lehmiä.

Tilakoon kasvu on kasvattanut etäisyyksiä peltolohkoille. Peruslohkojen koko ei ole kuitenkaan kasvanut samassa suhteessa, sillä lisäpellot ovat usein olleet pieniä. Lisäpeltojen raivaus on liittynyt olennaisesti maidontuotannon rakennekehitykseen. Peltoalan lisäämisen haasteet tunnistettiin myös kvantitatiivisesti. Pienen lohkokoon ja suurempien etäisyyksien havaittiin vaikuttavan negatiivisesti tilan tehokkuuteen, vaikka 2000- luvulla maitotilojen kyky hyödyntää tuotantoresurssejaan onkin parantunut. Kokonaistuottavuuden muutokseen yrityskoon kasvulla ja uuden teknologian käyttöönotolla todettiin olleen positiivisen vaikutuksen. Esimerkkinä uudesta teknologiasta tarkasteltiin lypsytyön automatisointia.

Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että maitotilojen kilpailukykyä ajatellen rakennekehitystä suurempien tilojen suuntaan tulee tukea. Samalla tulee kiinnittää huomiota tilusrakenteen parantamiseen tehokkuushaittojen ehkäisemiseksi. Suunnitelmallinen eläinmäärän lisäys tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen laajennusinvestoinnin valmistumista, eläintautien leviämisriskiä minimoiden. Tilakoosta riippumatta keinoja konekustannusten karsimiseen tulee aktiivisesti etsiä.




Takaisin