LUONNONVARAKESKUS
VERKKOKAUPPA
Luonnonvarakeskus
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Integroitu kasvinsuojelu (IPM) ja riskienhallinta viljanviljelyssä


ISBN-13:978-952-487-479-3 
Julkaistu:2013 
Julkaisusarja:MTT Raportti 
Kieli:suomi 
Kustantaja:MTT 
Numero:107 
Saatavuus:Juvenes Print arkisto 
Sivumäärä:50 
Tekijät:Alanko, Aino-Maija; Autio, Sari; Huusela-Veistola, Erja; Jalli, Heikki; Jalli, Marja; Junnila, Sanni; Markkula, Irmeli; Mäkinen, Taina; Räsänen, Kati; Tiilikkala, Kari 

48.00 €

Suomen ilmasto on pohjoinen ja vaikka ilmasto lämpenisi ja sademäärä kasvaisi, valon määrä ei lisäänny. En-nustettu ilmastonmuutos voi lisätä kasvinsuojeluriskejä, joiden voidaan ajatella etenevän kolmena aaltona. En-simmäisen aallon riskit aiheutuvat muutoksista ilmastossa ja säätekijöissä ja toisen aallon riskit siirtymisestä ympärivuotiseen viljelyyn. Kolmannen aallon riskit ilmenevät mahdollisten uusien viljelykasvien yleistymisen seurauksena. Sademäärän lisääntymisen myötä kasvinsuojeluaineiden huuhtoutuminen vesistöihin saattaa li-sääntyä. Maankäyttö on muuttunut siten, että karjatilat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen ja kasvintuotantoti-lat Etelä- ja Länsi-Suomeen, mikä vaikeuttaa viljelykierron suunnittelua erityisesti kasvintuotantotiloilla. Muokkausmenetelmät ovat kehittyneet ja teknologisia innovaatioita syntyy koko ajan viljelytoimenpiteiden tueksi.

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet voi tiivistää neljään kohtaan: ennaltaehkäise, tarkkaile, torju harkiten ja seuraa torjunnan onnistumista. Ennakoivat kasvinsuojelutoimenpiteet, joita ovat kasvinvuorotus, lajikevalinta, tasapainoinen lannoitus ja maan muokkaus, luovat pohjan integroidun kasvinsuojelun toteuttamiselle. Tarvitta-vien kasvinsuojelutoimenpiteiden tulee perustua kasvukauden aikana tehtyyn tarkkailuun ja seurantaan, joiden tukena voidaan käyttää olemassa olevia kasvitautien ja tuomikirvojen esiintymisriskin ennustemalleja. Tehdyt toimenpiteet dokumentoidaan seuraavan vuoden kasvinsuojelun suunnittelemista varten. Tarkkailu vaatii ai-kaa, mutta jo pellolle polvistumalla ja tarkastamalla tilanteen ennen torjuntaa, viljelijä voi säästää kustannuk-sissa.

Kasvinsuojeluaineet ovat luonnolle vieraita kemikaaleja ja jokainen käsittely maksaa, joten niiden käyttöä py-ritään minimoimaan vain todetun tarpeen mukaiseksi. Oikein käytettynä kasvinsuojeluaineet ovat turvallisia. Joskus kesän hankalista sääolosuhteista johtuen kasvustoja joudutaan käsittelemään tuulisina päivinä ja tällai-sessa tilanteessa tuulikulkeuma voi aiheuttaa riskejä muillekin kuin torjuttaville kohde-eliöille jäämien pääty-essä vesistöihin.

Kasvinsuojelu kehittyy edelleen ja IPM on sen laadullista parantamista. Ennakoivaa ja ajantasaista IPM -tutkimusta tarvitaan neuvonnan sekä viljelijöiden tueksi. Oppimista tapahtuu koko ajan ja integroidun kasvin-suojelun todelliset hyödyt nähdään vasta pitkällä aikavälillä. IPM -menetelmät kehittyvät käytännössä, joten demonstraatiotiloille on tarvetta tulevaisuudessakin.

Tämä raportti on yksi julkaisuista, joita tuotetaan hankkeessa: ”Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähen-täminen pohjoisissa oloissa” (PesticideLife, 2010-2013). Hankkeessa keskitytään viljakasveihin. Yhdeksällä demonstraatiotilalla Etelä-Pohjanmaalla, Hämeessä ja ruotsinkielisellä Uudellamaalla kokeiltiin jo käytössä olevien ja vielä kehitettävien IPM -menetelmien käyttökelpoisuutta yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Demonst-raatioiden yhtenä tavoitteena oli paljastaa IPM -menetelmien hyödyt ja haitat ilmaston, maan käytön ja tekno-logian muuttuessa sekä niiden suorat ja epäsuorat vaikutukset ympäristöriskeihin. MTT:n koordinoima hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFE -rahoitustukea ja hankkeessa ovat mukana myös NSL ja TUKES. Kaikki PesticideLife hankkeen raportit ja tiedot julkaistaan hankkeen kotisivulla (http://www.mtt.fi/pesticidelife).




Takaisin